Tällä sivulla tutustu tarkemmin lakiin nimeltä varainsiirtoverolaki. Selvitämme tarkemmin mitä erilaisia määräyksiä laki pitää sisällään ja ketä varainsiirtoverotus koskee.
Mikä on varainsiirtoverolaki?
Varainsiirtoverolaki on vuonna 1997 voimaan tullut laki, jossa säädetään varainsiirtoverotuksen pääasioista.
Seuraavassa kappaleessa käymmekin tarkemmin läpi lain sisältöä luku kerrallaan.
Laki löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Varainsiirtoverolain sisältö
Mitä erilaisia säädöksiä ja määräyksiä varainsiirtoverolaissa on? Tutustumme lakiin seuraavaksi luku kerrallaan.
Luku 1 Yleiset säännökset
Lain ensimmäinen luku pitää sisällään yleisiä säännöksiä. Lain yleisenä määräyksenä on, että kiinteistön tai arvopaperin luovutuksesta tulee maksaa valtiolle varainsiirtoveroa. Ensimmäisessä luvussa kuitenkin poistetaan verovelvollisuus tietyissä tilanteissa.
Verovelvollisuus poistetaan valtiot laitokset ja yhteisöt, joista esimerkkinä mainittakoon esimerkiksi Suomen Pankki ja Kansaneläkelaitos.
Ensimmäisessä luvussa verovelvollisuus poistetaan myös tilanteissa, joissa asiaan liittyy tietyt kansainväliset sopimukset.
Lukuun 1 pääsee tutustumaan paremmin täällä.
Luku 2 Kiinteistön luovutus
Lain toisessa luvussa on säädetty tarkemmin kiinteistön luovutukseen liittyvistä määräyksistä. Luvussa määritellään ensimmäisenä verovelvollisuuden syntyminen, kiinteistön luovutuksessa käytettävä verokanta sekä suorittamisajankohta mahdollisine viivästyskorotuksineen.
Lisäksi esimerkiksi yleinen ja useille vastaantuleva ensiasunnon ostoon liittyvä erityispykälä löytyy myös lain toisesta luvusta.
Toinen luku löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Luku 3 Arvopaperin luovutus
Lain kolmannessa luvussa määritellään luvussa kaksi totutulla mallilla varainsiirtoverotuksen säädökset arvopaperin luovutuksen yhteydessä.
Lain mukaisten verovelvollisuuksien ja sovellettavien verokantojen lisäksi käydään läpi myös arvopaperikauppaan liittyvän arvopaperikauppiaan velvollisuudesta periä veroa.
Lain kolmas luku löytyy täältä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960931#L3
Luku 4 Veron maksaminen ja viranomaiselle annettavat selvitykset
Lain neljännessä luvussa määritellään tarkemmin veron maksamisesta ja myöhässä maksetusta verosta perittävästä viivästyskorosta. Lisäksi luku määrittelee säädökset itse veron tilitys – ja ilmoittamisvelvollisuudesta sekä mahdollisista veroilmoitukseen tulleista virheistä ja niiden korjauksista.
Tutustu lukuun tarkemmin täällä.
Luku 5 Valvonta sekä veron määrääminen ja päätöksen oikaisu
Viidennessä luvussa määrätään, että verohallinta on vastuussa lain valvonnasta.
Lisäksi käydään läpi erilaisia säädöksiä veron määräämisen aikataulusta ja päätösten oikaisuista.
Luku löytyy täältä.
Luku 6 Ennakkoratkaisu ja veron palauttaminen
Kuudennessa luvussa säädetään mahdollisuudesta ja hakea tiettyyn päätökseen ennakkoratkaisua.
Lisäksi luvussa on tarkemmin määritelty veron palauttamiseen liittyvää ohjeistusta. Liikaa tai aiheettomasti perittyä veroa voi hakemuksella hakea palautetuksi tiettyjen aikarajojen puitteissa.
Lue tarkemmin esimerkiksi palauttamisesta ja sen määräajoista täältä.
Luku 7 Muutoksenhaku
Luvussa numero seitsemän käydään tarkemmin läpi muutoksenhakuun liittyviä määräyksiä.
Lue tarkemmin näistä määräyksistä täältä.
Luku 8 Erinäiset säännökset
Kahdeksannessa luvussa määritellään muun muassa arvopaperikauppiaan kirjanpitovelvollisuudesta sekä termeistä veropetos ja verorikkomus.
Luku löytyy täältä.
Luku 9 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
Lain voimaantulot ja muutokset ovat nähtävissä luvussa numero yhdeksän.
Luku löytyy täältä.
Varainsiirtoverolain historia
Suomessa siirryttiin varainsiirtoverotuksen aikaan vuonna 1997, kun nykyinen voimassa oleva varainsiirtoverolaki tuli voimaan 1.1.1997.
Kuten lain viimeisimmän luvun kappaleesta näkyy, on lakiin tehty kuitenkin useita muutoksia vuosien aikana.
Lisätietoa verotuksen historiasta löytyy esimerkiksi verohallinnon materiaalista, jonne on koottu historiatietoja monesta eri verotuksen muutosta Suomessa.
Kyseinen materiaali on luettavissa täällä.