Arvonlisäverolaki

Mikä on arvonlisäverolaki?

Arvonlisäverolain tarkoitus on määritellä arvonlisäverotuksen pääperiaatteet Suomessa. Laissa määritellään tarkasti esimerkiksi verovelvollisuudesta ja erilaisten liiketoiminnan tapahtumien aiheuttamasta verovelvollisuudesta.

Käymme tällä sivulla tarkemmin läpi lain termistöä ja pääkohtia.

Arvonlisäverolain termistöä

Arvonlisäverotuksesta säädettyyn lainsäädäntöön sisältyy paljon erilaista termistöä ja onkin syytä tarkentua niihin, jotta voi kokonaisuudessaan ymmärtää paremmin lain määräykset eri tilanteissa.

Alarajahuojennus

Alarajahuojennuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa verovelvollisuuden määritelmänä oleva euromääräinen ei täyty ja verovelvollinen on oikeutettu huojennukseen arvonlisäverotuksen osalta.

Tutustu alarajahuojennukseen tarkemmin oheisten linkkien kautta:

Alv-alarajahuojennus
Alv-alarajahuojennus laskuri

Arvonlisäverotunniste

Jokaisella arvonlisäverollisella on oma yksilöllinen arvonlisäverotunniste, josta käytetään myös nimitystä VAT-numero. Tämä on siis yhdistelmä, joka annetaan kaikissa EU maissa, kun yritys rekisteröidään kotimaassaan arvonlisäverorekisteriin.

Marginaaliverotusmenettely

Käytettyjen tavaroiden myyntiin liittyy omia menettelytapojaan ja tätä varten on säädetty erikseen niin sanottu marginaaliverotusmenettely.

Myyntimaa

Myyntimaalla tarkoitetaan sitä määritelmää, että sovelletaanko myyntiin Suomen arvonlisäverolakia vai ei. Tässä tapauksessa selvityksen alla on siis maa, josta myynti tapahtuu. Tätä varten on olemassa erityinen myyntimaasäännöstö.

Tilitettävä vero

Tilitettävällä verolla tarkoitetaan veron osuutta, jonka verovelvollinen on velvoitettu maksamaan valtiolle. Tilitettävän veron määrä saadaan vähentämällä suoritettavista veroista vähennettävien verojen osuus.

Palautettava vero

Palautettavalla verolla tarkoitetaan veron osuutta, jonka verovelvollinen on oikeutettu saamaan palautuksena, mikäli hänelle on verokauden aikana kertynyt enemmän vähennettäviä veroja kuin suoritettavia veroja.

Verokausi

Verokaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolta ajalta lasketaan suoritettavien ja vähennettävien verojen osuus ja jonka perusteella määräytyy alv-ilmoitusten jättämisen määräpäivä.

Verokanta

Verokannalla tarkoitetaan voimassa olevien säädösten mukaisesti tuotteen tai palvelun hintaan laskettavaa veron osuutta. Verokannat ovat erilaisia riippuen tuotteen tai palvelun luonteesta ja lisäksi verokannat ovat erilaisia eri maiden välillä.

Tutustu verokantoihin tarkemmin oheisella sivulla: alv-kannat 2022

Veron peruste

Veron perusteella tarkoitetaan sitä korvausta, joka toimii laskennallisena veron pohjana eli niin sanottuna verottomana hintana. Tuon hinnan päälle lasketaan sitten kulloinkin tilanteeseen määräysten perusteella kuuluvan veron osuus.

Veronkorotus

On yleisesti mahdollista, että veroa tai maksua voidaan korottaa, mikäli ilmoituksiin tai maksuihin on kohdistunut laiminlyöntejä.

Vienti

Viennillä tarkoitetaan tässä yhteydessä tilannetta, jossa tavaroiden myyntiä tehdään EU yhteisön ulkopuolella toimivalle toimijalle.

Vähäinen toiminta

Vähäisellä toiminnalla tarkoitetaan säädösten mukaista toimintaa, jonka euromääräinen raja jää alle määriteltyjen rajojen. Tällöin menettelyssä tulee joitain helpotuksia.

Yhteisömyynti

Yhteisömyynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa myynti tapahtuu toisessa EU maassa olevalla arvonlisäverovelvolliselle. Näitä tilanteita varten on olemassa erilaisia menettelytapoja ja myynnit tulee raportoida erityisellä tavalla.

Yhteisöhankinta

Yhteisöhankinnalla tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa tavara ostetaan toisesta EU maasta sijaitsevalta arvonlisäverovelvolliselta Suomeen.

Mistä arvonlisäverolaki löytyy?

Arvonlisäverolaki löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Mitä arvonlisäverolaista tulee tietää?

Arvonlisäverovelvollisuus

Kuka on arvonlisäverovelvollinen ja miten arvonlisäverovelvollisuus määräytyy lain mukaan?

Laissa on tarkemmin määritelty tähän liittyen yleissäännöt sekä poikkeustapaukset. Lähtökohtaisesti verovelvollisuus yleisellä tasolla tiivistyy yksittäisen myynti- tai ostotapahtuman kohdalla tapahtuvaan arvioon siitä, onko myynti tai ostotapahtuma yhteydessä liiketoiminnassa tapahtuvaan toimintaan.

Yleisimpinä poikkeuksina arvonlisäverovelvollisuuden tilanteisiin voidaan mainita vähäinen liiketoiminta sekä yleishyödylliset yhteisöt.

Vähäinen liiketoiminta

Vähäisellä liiketoiminnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa liiketoiminnan vähäisyyden vuoksi muussa tapauksessa verovelvollinen toimija saakin helpotuksia tai kokonaishuojennuksen arvonlisäverovelvollisuuden osalta.

Tutustu tarkemmin alv-alarajahuojennus, alv-alarahuojennuslaskuri,

Verovelvolliseksi hakeutuminen

Verovelvolliseksi hakeudutaan usein jo yrityksen perustamisvaiheessa, jos on jo tiedossa liiketoiminnan koko ja sen aiheuttama velvollisuus rekisteröityä. Hakeutuminen on mahdollista tehdä myös jälkikäteen ja sen voi tehdä halutessaan myös jo ennakkoon esimerkiksi muutaman kuukauden päähän.

Rekisteröityminen tapahtuu helposti yrityksen perustamishetkellä tai vaihtoehtoisesti verohallinnon sähköisten palveluiden kautta myös myöhemmin. (Lue lisää: Omavero, ytj), verovelvolliseksi hakeutuminen

Arvonlisäverovelvollinen toiminta

Arvonlisäverovelvolliseksi toiminnaksi määritellään lain mukaan seuraavat tilanteet:

liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä
Suomessa tapahtuvasta tavaran maahantuonnista
Suomessa tapahtuvasta tavaran EU-ostosta (yhteisöhankinnasta) ja palvelun EU-ostosta
Suomessa tapahtuvasta tavaran siirrosta varastointimenettelystä.

Verollinen myynti

Verollisen myynnin säädökset löytyvät lain kolmannesta luvusta

Poikkeukset myynnin verottomuuteen

Neljännessä luvussa tarkastellaan tarkemmin myynnin verottomuuteen liittyviä säädöksiä.

Myynnit ja yhteisöhankinnat

Myyntien ja yhteisöhankintoihin liittyvät säädökset löytyvät arvonlisäverolain viidennestä luvusta

Kansainvälisen kaupan verottomat tilanteet

Arvonlisäverolain kuudennessa luvussa määritellään tarkemmin kansainvälisen kaupan verottomat tilanteet.

Veron peruste

Mistä veron peruste muodostuu eli mitä käytetään laskennallisena ”verottomana hintana”? Tästä säädetään tarkemmin lain seitsemännessä luvussa.

Verokanta

Arvonlisäverolain luvussa kahdeksan määritellään tarkemmin voimassa olevat verokannat.