Tällä sivulla tutustumme laajemmin käsitteeseen vero. Selvitämme muun muassa sen, mitä erilaisia verolajeja on olemassa, mikä taho vastaa verotuksesta ja mitä muita käsitteitä veroon ja verotukseen laajemmin liittyy?
Huomaathan, että asiakkaanamme autamme sinua kaikessa verotukseen liittyvässä ja halutessasi huolehdimme myös yhteydenpitoa verohallinnon suuntaan.
Lisätietoa kirjanpitopalvelustamme löydät täältä ja voit jättää halutessasi yhteydenottopyynnön alla olevalla lomakkeellamme, niin otamme sinuun pikaisesti yhteyttä.
Mikä on vero?
Voidaksemme mennä tarkemmin erilaisiin verotyyppeihin ja termeihin on ensin tärkeä selvittää tarkemmin, mikä vero itseasiassa on ja miten se käyttäytyy eri tilanteissa?
Yksinkertaistaen verot joko oma-aloitteisesti maksettavia tai verohallinnon perimiä pakollisia maksuja, joiden verovelvollisuus ja sovellettava veroprosentti riippuu paljon verotyypin mukaan. Käymme tarkemmin eri verotyyppejä seuraavissa kappaleissa.
Verohallinto
Suurin yksittäinen veronsaaja on Suomessa nimeltään verohallinto. Verohallinnon keräämät ja saamat verot ovat kokonaisuudessaan noin 2/3 kokonaisveron määrästä vuosittain.
Verohallinto on toiminut sellaisenaan vuoden 2010 syyskuusta saakka, jolloin verohallinnon edeltäjänä toiminut verohallitus lakkautettiin.
Verohallituksen historia vie aina 1969 vuoteen saakka, jolloin se perustettiin valvomaan ja huolehtimaan valtion verotus sekä tilittämään verovaroja päätösten mukaisesti eteenpäin esimerkiksi kaupungeille ja kunnille.
Mistä verotus Suomessa koostuu?
Mistä verotus sitten koostuu Suomessa? Tässä tärkeää on huomioida erot yksityishenkilön ja yritysten välillä.
Yksityishenkilön veroprosentti koostaa kolmesta pääteemasta, jotka ovat valtion määrittelemä ansiotuloverotus, kotikunnan mukaan määräytyvä kunnallisvero sekä kirkollisvero.
Yrityksen osalta verotukseen liittyy esimerkiksi yhteisöverotus ja arvonlisäverotus.
Veronsaaja
Olet mahdollisesti törmännyt termiin veronsaaja, mitä se tarkoittaa? Veronsaajalla tarkoitetaan sitä kohdetta, jolle vero maksetaan.
Veronsaajia ovat Suomessa valtio, kunnat & kaupungit ja kirkollisveron saajana kirkko.
Veronmaksaja
Veronmaksajasta voidaan käyttää myös nimitystä verovelvollinen. Se tarkoittaa sitä yksityishenkilöä tai oikeushenkilöä (yritykset ja yhteisöt), jotka ovat verotuksen eri lakien perusteella velvollisia suorittamaan veronsaajille lain mukaisia veroja.
Veroprosentti
Veroprosentti tarkoittaa sitä osuutta, joka tietystä asiasta verovelvollisen tulee maksaa veronsaajalle. Veroprosentin suuruus ja laskenta vaihtelee merkittävästi eli verolajien ja verotyyppien mukaan.
Esimerkiksi arvonlisäverotuksen verokannat ovat kiinteitä ja sidoksissa kyseisen tuotteet tai palvelun lajiin. Vastaavasti taas esimerkiksi tuloverotus on Suomessa progressiivisen verotuksen mukainen eli sen suuruus muuttuu tulojen muuttuessa niin, että suuremmat tulot aiheuttavat myös korkeamman veroprosentin.
Veron suuruutta arvioidessa onkin aina syytä tutustua tarkemmin kyseisen veron lainsäädäntöön ja käytäntöihin.
Tutustu myös: ALV kannat 2022
Erilaiset verolajit saajan mukaan
Erilaisia veroja voidaan jakaa eri verolajeihin myös veronsaajan mukaan.
Suurin yksittäinen veronsaaja on valtio, jolle menee suurin osa kokonaisverotuksen kertymästä. Valtiolle maksettavia verolajeja ovat esimerkiksi arvonlisävero, valmistevero, tulovero, pääomatulovero ja varainsiirtovero.
Toiseksi suurin veronsaaja ovat kunnat, joille maksetaan esimerkiksi kiinteistöveroa ja kunnallisveroa.
Muita veronsaajia ovat esimerkiksi kansaneläkelaitos ja seurakunta.
Erilaisia verotyyppejä
Kuten aiemmin kerroimme, veroja voidaan luokitella ja jaotella monilla eri tavoilla. Yksi mahdollisuus on jakaa verot välittömiin veroihin ja välillisiin veroihin.
Välittömät verot ovat tyypiltään sellaisia, jotka verovelvollinen (eli veronmaksaja) maksaa suoraan verohallinnolle. Tällaisia ovat esimerkiksi yksityishenkilön kohdalla tulovero ja yhteisöjen kohdalla yhteisövero.
Välilliset verot ovat puolestaan sellaisia, jotka maksetaan esimerkiksi tietyn tuotteen tai palvelun mukana myyjälle, joka puolestaan vastaa niiden tilittämisestä verohallintoon. Esimerkkinä välillisestä verosta toimii hyvin arvonlisävero tai erilaiset valmisteverot.
Verolait
Verotuksesta säätäviä lakeja on paljon erilaisia ja niissä käydään aina tarkemmin läpi kyseisen kohdeveron verovelvollisuutta, veron määrää, käytännön tilanteita ja tulkintoja sekä poikkeustapauksia.
Esimerkki tällaisesta laista on vaikkapa varainsiirtoverolaki tai arvonlisäverolaki.
Verotuksen historia Suomessa
Verotusta on ollut Suomessa aina keskiajalta saakka.
Historian saatossa on tapahtunut paljon ja oheisten linkkien kautta onkin nähtävissä, että nykyaikaiset verotuksen rakenteet ovat rakentuneet monen eri vaiheen kautta.
Lisätietoa verotuksen historiasta ja verotuksen suurimmista uudistuksista löytyy verohallinnon sivuilta eli täältä.