Kotitalousvähennys

Tällä sivulla tutustumme tarkemmin kotitalousvähennykseen ja sen hakemiseen. Lisäksi käymme läpi myös kotitalousvähennyksen historiaa ja sen käyttöä yleisesti Suomessa.

Ihan aluksi on tärkeä syventyä tarkemmin siihen, mistä on kyse ja mikä kotitalousvähennys itseasiassa on?

Kotitalousvähennys on yksi monista verotuksessa käytössä olevista verovähennyksistä. Tämä vähennys on kohdistettu kotitalouksille eli yksityishenkilöille ja sitä voi hyödyntää käyttämällä kotona ulkopuolisia palveluita kodissa tai vapaa-ajan asunnossa. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi kotitaloustyöt (esimerkiksi siivouspalvelut), asunnon remontointi (niin kunnossapito- kuin perusparannustyötkin) ja hoitotyö

Monesta verovähennyksestä poiketen kotitalousvähennyksen ominaispiirre on siinä, että se vähentää täysimääräisenä maksettavien verojen määrää eikä vähennä siis ansiotuloja, kuten yleisimmin vähennykset tekevät. Näin ollen vähennys on huomattavasti vaikuttavampi ja näin ollen huokuttelevampi myös hyödyntää.

Seuraavissa kappaleissa käymme vielä tarkemmin läpi vähennyksen saamisen edellytyksiä ja verohallinnon määrittelemiä ohjeistuksia.

Saamisen edellytyksiä on hyvä tarkastella seuraavien kysymysten kautta:

1. Mistä töistä kotitalousvähennystä voi hakea?
2. Missä vähennyksen kohteena oleva työ on pitänyt teettää?
3. Keneltä työ pitää tilata, jossa siitä voi saada vähennyksiä

Oikeus kotitalousvähennykseen syntyy teettämällä seuraavia töitä:

• Erilaiset hoitotyöt
• Erilaiset hoivatyöt
• Siivouspalvelut
• Erilaiset kotitaloustyöt
• Remontointityö

Tyypillisiä remontointitöitä ovat yleisesti kodin tai vapaa-ajan asunnon perusparannus- tai kunnossapitotyöt. Esimerkkejä tällaisista ovat esimerkiksi keittiö – tai kylpyhuoneremontit, omakotitalon sähkö- tai putkityöt, ulkorakennuksen maalaus tai vaikkapa saunan remontointi. On kuitenkin tärkeää huomioida, että vähennyksen voi saada vain omasta asumiskäytöstä olevasta kodista tai vapaa-ajan asunnosta mutta ei sijoitusasunnon remontoinnista tai kokonaan uuden kohteen rakentamisesta.

Ohessa linkki verohallinnon taulukkoon, jossa listattuna tyypillisimmät kohteet remontoinnin osalta kotitalousvähennyksestä tiedusteltaessa.

Kotitöiden ja siivous sekä hoitotyön osalta tyypillisiä esimerkkejä vähennyksen kohteena olevista töistä ovat esimerkiksi siivouspalvelut, ruoanlaitto, pyykkihuolto (pyykin peseminen, silitys jne.), lumityöt tai muut pihatyöt (esimerkiksi puutarhatyöt). Hoitotyön osalta esimerkkeinä toimivat esimerkiksi lastenhoito ja vanhustenhoito kaikkine oheistöineen (peseminen, pukeminen, syöttäminen jne). Verohallinnon taulukosta löytyy listattuna näihin aihealueisiin liittyvät tyypillisimmät tilanteet ja verohallinnon kanta näihin tilanteisiin.

On tärkeä huomata, että kotitalousvähennyksen suuruus ja mahdollisuus on olemassa vain kaikissa edellä mainittujen esimerkkien kaltaisissa tilanteissa varsinaisen työn osuudesta mutta ei esimerkiksi remontoinnin tarvikkeista tai työkaluista.

Verohallinnon toimesta on koottu vielä pitkä lista esimerkin omaisia yksittäisiä tilanteita, joista tyypillisimmin selvitetään kotitalousvähennyksen saamisen mahdollisuutta. Kyseinen lista on luettavissa täällä.

Kuvasimme edellä eri palveluiden osalta mahdollisuutta saada kotitalousvähennysoikeus. Tärkeä yksittäinen asia, joka on syytä huomioida työn tyyppien ulkopuolella liittyy siihen kysymykseen, kenelle aiemmin mainittu työ pitää teettää?

Tärkein sääntö on se, ettei vähennystä saa itse tehdystä työstä vaan työ pitää teettää yrityksellä, joka on kuulunut palvelun teettämishetkellä ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen voi tarkistaa helposti ja maksuttomasti esimerkiksi ytj-palvelun kautta.

Yrityshakuun pääset suoraan tästä.

Lisätietoa ennakkoperintärekisteristä saat tutustumalla tarkemmin oheiseen sivuumme: Ennakkoperintärekisteri

Poikkeuksena edelliseen kuuluu yleishyödylliset yhdistykset, joiden osalta on olemassa poikkeuksia. Verohallinnon kokonaisohjeistus onkin luettavissa täältä.

Kotitalousvähennyksellä on nykypäivänä jo melko pitkä historia Suomessa. Se otettiin ensimmäisen kerran koekäyttöön muutamassa Suomen läänissä jo vuonna 1997. Samaan aikaan oli muualla Suomessa testauksessa toinen toteutusmalli, jossa ideana oli erilainen yritystuki. Näiden kokeilujen perusteella perusteella päädyttiin kotitalousvähennyksen käyttöönottoon ja vuodesta 2001 alkaen se on ollut käytössä koko maassa.

Seuraavaksi tutustumme tarkemmin siihen, miten kotitalousvähennyksen suuruus lasketaan ja mitä erilaisia säännöksiä ja toimintatapoja laskemiseen itsessään liittyy.

Aluksi on tärkeä ymmärtää, että vähennyksen määrä ei ole sama kaikkien töiden osalta vaan vähennys muuttuu esimerkiksi enimmäismäärän osalta erilaisten teetettyjen töiden mukaan.

Erilaisten perusparannus – ja/tai korjaustöiden osalta vähennyksen maksimisuurus on 2250 euroa henkilöä kohden ja näissä töissä omavastuun osuus on 100 euroa henkilöä kohden. Kuten aiemminkin kerroimme, vähennystä saa vain työn osuudesta eikä esimerkiksi tarvikkeista tai työkaluista. Työn laskutuksen osuudesta voi vähentää maksiraja huomioiden 40 % siitä kokonaissummasta, joka sinulta on laskutettu. Mikäli työntekijä on palkattu, niin vähennyksen määrä voi olla 15 % palkasta sekä työnantajan maksuista (palkan sivukulut 2022).

Esimerkiksi taas erilaisista kotitöistä (siivous, hoitotyöt jne.) vähennyksen maksimisuuruus on 3500 henkilöä kohden omavastuun ollessa sama 100 euroa vuodessa per henkilö. Vähennystä voi hakea vain työn osuudesta eli esimerkiksi siivouksen aineet tms. eivät sisälly mukaan. Työn osuudesta saa puolestaan hakea näissä töissä 60 % kokonaistyön laskutukselta huomioiden edellä mainittu maksimisuuruus. Mikäli näihin liittyy henkilön palkkausta, voi vähennys olla 30 % palkasta sekä työnantajan maksuista (palkan sivukulut 2022).

Verohallinnon tarkemmat ohjeet kokonaisuudessaan löytyvät täältä.

Oheisissa ohjeissa käydään läpi lisäksi myös vähennyksen suuruuksia samaan talouteen kuuluvien puolisoiden osalta.

Mikäli edellä mainittu yleinen laskukaava ei vielä selventänyt kotitalousvähennyksen laskemisen sääntöjä, niin tätä varten on olemassa myös erillinen laskuri, jonka avulla voit jo etukäteen arvioida mahdollisen vähennyksen määrää ja tätä kautta tehdä päätöksiä mahdollisten töiden teettämisen osalta. Tällaisesta laskurista käytetään nimitystä kotitalousvähennyslaskuri ja kerrommekin lisää oheisella sivulla laskurista, sen käytöstä ja hyödyistä.

Tutustu lisää: Kotitalousvähennyslaskuri