Työhuonevähennys

Tällä sivulla tutustumme tarkemmin yhteen monia koskevasta verotuksen yhteydessä puhuttavasta vähennyksestä nimeltään työhuonevähennys. Käymme läpi muun muassa sitä mistä työhuonevähennyksessä on kysymys ja missä tilanteissa vähennystä voi saada.

Työhuonevähennyksen taustalla on tarkoitus korvata työnteosta aiheutuvien kulujen syntymistä. Mikäli teet paljon töitä kotoa käsin, syntyy väistämättä erilaisia kuluja. Mainittakoon näistä esimerkkinä esimerkiksi seuraavat kuluja aiheuttavat asiat etätyötä tehdessä:

• Sähkön kulutus
• Mahdollinen työhuoneen vuokra
• Kalusteet
• Lämmitys
• Siivous

Kaavamaisen työhuonevähennyksen (josta esittelemme seuraavissa kappaleissa erilaiset tasot) on tarkoitus kattaa nämä edellä mainitut kulut.

On myös mahdollista myöntää vähennys todellisten kulujen mukaan, mikäli niistä esitetään verohallinnolle riittävä selvitys. Selvityksenä pitää pystyä näyttämään toteen esimerkiksi tositteet hankinnoista tai mahdollisista muista suorista aiheutuneista kuluista.

Lisätietoa verohallinnon sivuilla.

Suosituin ja tyypillisin tapa on kuitenkin huolehtia vähennyksestä kaavamaisen vähennyksen avulla.

Työhuonevähennys tehdään monen muun vähennykset ja täydennyksen ohella vuosittaisessa veroilmoituksessa.

Työhuonevähennys ei vähennä suoraan maksettavan veron määrää vaan vähennys laskee verotettavan ansiotulon määrää ja sitä kautta pienentää maksettavien verojen määrää

Entä paljonko työhuonevähennys on?

Tähän kysymykseen ei ole yhtä vastausta, vaan vähennyksen suuruus riippuu esimerkiksi seuraavista asioista:

• Kuinka suuren osan työpäivistäsi vuodessa teet töitä kotoa käsin?
• Käytätkö kyseistä työhuonetta pääansiotuloksi vai ainoastaan sivutulojen hankintaan?
• Käytetäänkö kaavamaista työhuonevähennystä vai haetaanko vähennystä toteutuneiden kulujen mukaan?

Seuraavissa kappaleissa tutustumme tarkemmin näihin vaihtoehtoihin ja niiden väliseen eroon.

Kuten aiemmassa kappaleessa kävimme läpi, eri asiat vaikuttavat vähennyksen suuruuteen. Yleisimmät kaavamaiseen vähennykseen liittyvät asiat ovat usein liitoksissa siihen, kuinka suuren osan työpäivistä vuodessa käytät työhuonetta verrattuna työnantajan tarjoamaan työtilaan.

Muun muassa edellä mainittujen muuttujien mukaan vähennyksen suuruus voi muotoutua kolmeen eri tasoon, jotka ovat:

• Työhuonevähennys 920 euroa
  • Tyypillinen tilanne tämän vähennyksen oikeuttava tilanne syntyy, kun etätyöpäivien määrä on yli 50 prosenttia vuoden kaikkien työpäivien kokonaismäärästä.
• Työhuonevähennys 460 euroa
  • Keskimmäinen työhuonevähennyksen taso liittyy useimmiten tilanteisiin, joissa etätyö on säännöllistä mutta päivien lukumäärä jää alle 50 prosenttiin koko vuoden työpäivistä.
• Työhuonevähennys 230 euroa
  • Pienin vähennyksen taso liittyy tilanteeseen, jossa etätyö on vain satunnaista tai työhuonetta käytetään sivutulojen hankintaan.

Ajantasaiset vähennysten suuruudet ja tarkat ehdot eli vähennyksen tasoille voi tarkistaa aina myös verohallinnon sivuilta.

Kuten aiemmin olemme todenneet, työhuonevähennys on mahdollista hakea myös toteutuneiden kulujen mukaisesti. Tämä vaihtoehto tulee esille tilanteessa, jossa kaavamaisen vähennyksen suuruus ei vastaa toteutuneita kuluja.

Mikäli vähennystä haetaan toteutuneiden lukujen perusteella, tulee hakijalla olla olemassa tositteet ja dokumentaatio ilmoitetun vähennyksen laskennasta. Yleisimpiä tilanteita ovat esimerkiksi kalustohankinnat, joista esimerkkinä esimerkiksi tietokoneen näyttä, näppäimistö tai vaikkapa sähköpöytä. Ehtona edellä mainituille on se, että niiden tulee olla pääasiassa työkäytössä. Tärkeänä huomiona isompien hankintojen osalta säännöstö siihen, ettei hankintojen arvosta voi vähentää samana vuonna kuin 1200 euroa / kaluste. (vuoden 2022 osalta). Mikäli hankinta on kalliimpi, tulee vähennys tehdä 25 prosentin tasapoistoina.

Lisätietoa ja ajantasaiset luvut ovat aina nähtävissä verohallinnon sivuilta.

Tiettyjä kuluja voi vähentää myös joiltain osin. Tällaisesta tilanteesta esimerkkinä mainittakoon esimerkiksi nettiyhteydestä aiheutuvat kulut. Näissä kuluissa vastaan tulee kysymys siitä, käytetäänkö nettiyhteyttä muuhun toimintaan ja onko käyttäjiä työn osalta useita? Mikäli käyttö ei ole täysin työkäyttöä, voi vähennyksen suuruus olla puolet kokonaiskulusta. Tätä osuutta voi sitten jakaa esimerkiksi puolison kanssa, jos molemmat ovat oikeutettuja vähennykseen.