Tässä ohjeessamme käymme tarkemmi läpi viivästyskorkoon liittyviä kysymyksiä ja huomioitavia asioita.
Yleisesti ottaen viivästyskorkoon on hyvä tutustua jo ennen laskutusta, jotta osaat sitten toimia oikein laskutuksen aikana ja mahdollisesti tilanteessa, jossa lähettämäsi lasku jää avoimeksi ja joudut pohtimaan viivästyskoron suuruutta ja toimia sen vaatimiseksi.
Mikä on viivästyskorko?
Viivästyskorko on korko, jota olet oikeutettu vaatimaan silloin, kun asiakkaasi ei ole maksanut laskua eräpäivään mennessä. Toisin päin ajatellen myös meistä jokainen on velvoitettu vaadittaessa maksamaan viivästyskorkoa laskuista, joiden osalta olemme suorittaneet maksun myöhässä.
Seuraavissa kappaleissa tarkastelemme tarkemmin sen laskemista ja suuruutta eri tilanteissa.
Viivästyskoron suuruus
Entäpä miten viivästyskoron suuruus määräytyy, voinko päättää sen itse vai onko siihen olemassa erikseen määrätyt suuruudet? Paneudutaan seuraavaksi näihin kysymyksiin.
Yleisesti ottaen on heti hyvä mainita, että lainmukaisen viivästyskoron suuruus eroaa kuluttaja – ja yritysasiakkaan välillä.
Kuluttaja-asiakkaan kohdalla viivästyskoron suuruus on hieman pienempi kuin yritysasiakkaan kohdalla. Kaikissa on lainmukainen prosenttiosuus sekä siihen päälle laskettava viitekoron osuus.
Suomessa Suomen Pankki tarkistaa viivästyskoron määrän kaksi kertaa vuodessa eli aina 1.1 ja 1.7 alkaen. Ajankohtainen koron määrä sekä aiemmat korkotasot ovat nähtävissä Suomen Pankin sivuilla.
On myös hyvä huomata, että viivästyskorko voi olla yritysten välisessä sopimuksessa myös lain mukaisia korkoja suurempi. Tästä on kuitenkin oltava osapuolten kesken yhteisesti sovittu ja mielellään myös maininta osapuolten välisessä sopimuksessa. Näin vältetään mahdolliset riitatilanteet asian osalta. Viivästyskorko voi olla toki myös lain mukaista korkoa matalampi, mutta tämä on hyvin harvinaista.
Jos korosta ei olla erikseen sovittu, tulee noudattaa lain mukaista enimmäiskorkomäärää.
Viivästyskoron laskeminen
Viivästyskoron laskeminen voi monesti tuntua hieman vaikealta ja sitä varten onkin kehitetty laskentaa nopeuttavia ja helpottavia laskureita. Laskureiden lisäksi apuna ovat monet laskutusjärjestelmät, jotka monesti laskevat automaattisesti maksumuistutuksen yhteyteen kertyneen viivästyskoron.
Suosittelemme käyttämään aina korkoa laskiessa ainakin tarkistusvaiheessa erillistä siihen tarkoitettua laskuria, jotta summa on varmasti oikein.
Käyttäessäsi yleisiä laskutusjärjestelmiä, on myös yleistä, että ne laskevat viivästyskoron osuuden muistutuslaskuille puolestasi. Näin ollen sinun ei tarvitse huolehtia koron suuruuden määrityksestä.
Ohessa vielä linkki helppokäyttöiseen ja luotettavaan viivästyskorkolaskuriin:
https://www.zervant.com/fi/blogi/ilmainen-viivastyskorko-laskuri/
Miten voin laskuttaa viivästyskoron?
Kuten aiemmassa kappaleessa kerroimmekin, monesti laskutusjärjestelmät mahdollistavat viivästyskoron lisäämiseen suoraan maksumuistutukseen. Voit halutessasi myös lähettää viivästyskoroista erillisen laskunkin.
Laskennassa on tärkeää huomata, että oikeus viivästyskorkoon syntyy siis eräpäivän jälkeisestä päivästä lukien ja sitä kertyy aina siihen asti, kunnes lasku on maksettu. Viivästyskorkoa kertyy niin arkisin, pyhinä kuin viikonloppuisinkin.
Poikkeuksen viivästyskoron laskemisessa aiheuttaa tilanne, jossa eräpäivästä ei ole sovittu etukäteen. Tällöin avoin lasku erääntyy velkojan sitä vaatiessa. Viivästyskoron laskennan kannalta tärkeää on kuitenkin huomata, että laskun maksajalla on 30 päivää aikaa maksaa laskua sen vaatimisen jälkeen ilman viivästyskoron kertymistä. Mikäli siis maksuajaksi olisi sovittu 14 vuorokautta, niin eräpäivästä tulee vielä odottaa 16 vuorokautta ennen kuin viivästyskorkoa alkaa kertyä.
Viivästyskoron suuruuden kehitys
Viivästyskoron suuruus on ollut jo pitkään täysin muuttumaton. Viimeisin muutos on tapahtunut vuonna 2015 ja sen jälkeen kaikki erilaisissa tilanteissa syntyvät viivästyskorot ovat pysyneet Suomen Pankin päätöksen mukaisesti saman suuruisina.
Suomen Pankin sivuilla voi tarkastella taulukkoa historiallisesta kehityksestä tarkemmin ja taulukossa on tietoa koron muutoksista aina vuodesta 2002 saakka.
Huojennettu viivästyskorko
Aiemmissa kappaleissa olemme tutustuneet viivästyskorkoon mutta entä mikä sitten on huojennettu viivästyskorko?
Huojennettu viivästyskorko liittyy jäännösveron ja lisäennakon maksuihin. Mikäli olet siis maksanut liian vähän ennakonpidätystä tai ennakkoveroa, niin verohallinto voi määrätä maksettavaksi huojennettua viivästyskorkoa. Huojennetun viivästyskoron suuruus on tavanomaista viivästyskorkoa pienempi ja se oli esimerkiksi vuonna 2021 suuruudeltaan 2%.
Lisätietoa verohallinnon sivuilla.