Tase

Tällä sivulla tutustumme tarkemmin toiseen kirjanpidon yleimmin käytetyistä raporteista, jota kutsutaan nimellä tase. Tutustumme tarkemmin muun muassa siihen, mitä kyseinen raportti pitää sisällään ja miten sitä voi hyödyntää yritystoimintaa johtaessa tai toiminnan kehitystä suunnitellessa.

Käydään aluksi läpi kysymys, ”mikä on tase”?

Tase on tuloslaskelman lisäksi toinen yleisimmistä raporteista, joita kirjanpidon osalta yleisesti luetaan. Kun tuloslaskelma mittaa yrityksen tuloja ja menoja tiettyjä ajanjaksona, niin taseen tehtävänä on mitata ja esittää helposti luettavassa muodossa yrityksen omaisuus ja mahdollisten velkojen tilanne tiettynä valittuna ajanjaksona.

Tase tarkoittaa siis yksinkertaistaen kirjanpidon lopputuloksena syntyvää raporttia, johon on listattu esimerkiksi kirjanpitoon tiliöidyt yrityksen omaisuus-ja mahdolliset velkaerät.

Taseessa on kaksi eri puolta, joihin kirjataan eri tyyppisiä asioista. Taseen puolien nimet ovat vastaava ja vastattavaa. Tarkat määräykset näihin puoliin kirjattavista asioista ei ole yrityksen itsensä päätettävissä vaan ohjeistukset tulee suoraan kirjanpitoasetuksesta.

Käydään seuraavissa kappaleissa tarkemmin läpi näiden eri puolien erot ja niihin kirjattujen rivien eroavaisuudet.

Tutustutaan seuraavaksi taseen vastaavaa – puoleen, josta voidaan käyttää myös nimitystä varallisuus.

Vastaavaa puolen tarkoitus on esittää yrityksen rahan käyttöä niiltä osin, joita ei ole kirjattu kirjanpidon tekovaiheessa tuloslaskelman puolelle. Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi seuraavat asiat:

• Erilaiset saamiset (rahat, pankkisaamiset jne)

Vastaavaa puoli on jaettu erikseen vielä pysyviin vastaaviin ja vaihtuviin vastaaviin

Pysyvät vastaavat eroavat vaihtuvista vastaavista merkittävistä siltä osin, että ne tuottavat yritykselle tuloa useampana tilikautena. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kehittämismenot sekä kone – ja kalusto omaisuus.

Vaihtuviin vastaaviin sisältyy puolestaan esimerkiksi rahat sekä erilaiset saamiset, joista esimerkkeinä pankkisaamiset ja myyntisaamiset.

Vertailemalla pysyvien – vaihtuvien vastaavien välistä suhdetta voi helposti nähdä yrityksen valmiuden reagoida erilaisiin tilanteisiin. Esimerkkinä tästä vaikkapa reagointikyky nopeaan kassatilanteen parantamiseen, sillä pysyvien vastaavien muuttaminen rahavaroiksi käy huomattavasti hitaammin kuin vaihtuvien vastaavien.

Vastaavaa puolen lisäksi on tosiaan olemassa toinenkin puoli nimeltään vastattavaa, jota voidaan kutsua myös termillä rahoitus. Tuo nimitys avaakin tarkemmin vastattavaa puolen sisältöä.

Vastattavaa puolella on siis toisin sanoen esitettynä rahan lähteet, joita ovat esimerkiksi seuraavat:

• Oma pääoma
• Vieras pääoma.

Vieras pääoma on sellaista varallisuutta, jota ulkopuolinen taho tai tahot ovat sijoittaneet / lainanneet yritykseen. Se jaetaan vielä erikseen lyhytaikaiseen (alle 12 kk erääntyvään) sekä pitkäaikaiseen (yli 12 kk kuluttua erääntyvään) velkaan. Yleisimpiä vieraan pääomaan sisältyä vieraan pääoman lähteitä ovat seuraavat:

• Ostovelat
• Lainat rahoituslaitoksilta

Oma pääoma ja sen riittävyys on erittäin tärkeä asia yritykselle taloudellisen tilanteen tarkastelussa. Oma pääoma koostuu tyypillisesti ainakin seuraavista riveistä:

• Osakepääoma
• Edellisten tilikausien voitto (tappio)
• Tilikauden voitto (tappio)
• Sijoitetun vapaan pääoman rahaston sijoitukset (eli toiselta nimeltään SVOP sijoitukset)

Entä miten yrittäjän on mahdollista saada yrityksen tase itselleen?

Yrityksen tase muodostuu tehdyn kirjanpidon pohjalta ja asiakkaanamme saat joka kuukausi päivitetyn ja ajantasaisen taselaskelman kuukausikirjanpitosi valmistuttua.

Seuraavaksi on tärkeä tutustua taseeseen liittyvään termiin nimeltä tase-erittely. Mikä on  tase-erittely ja miten se liittyy taseeseen?

Tase-erittely muodostuu valmiin taseen lisädokumenttina kirjanpidossa ja sen tarkoitus on eritellä taseeseen kirjatut rivit yksityiskohtaisemmin. Tase-erittely tulee mukaan varsinaisen tilinpäätösmateriaalin mukaan, mutta sen saat kirjanpidosta myös muulloin halutessasi .

Mitä tarkoittaa termi avaava tase? Tähän termiin törmätään usein tilikauden vaihtuessa tai tilitoimistoa vaihtaessasi.

Avaava tase tarkoittaa valittuna ajankohtana (yleisimmin tilikauden ensimmäisenä päivänä) taseen tilien alkusaldoja, joiden pohjalta kirjanpitoa jatketaan aiemmasta kauden sulkemisesta eteenpäin.

Niin sanottu taseen kaava on kirjanpitoasetuksen mukaan seuraavanlainen:

V a s t a a v a a

A PYSYVÄT VASTAAVAT

I Aineettomat hyödykkeet

1. Kehittämismenot
2. Aineettomat oikeudet
3. Liikearvo
4. Muut aineettomat hyödykkeet
5. Ennakkomaksut

II Aineelliset hyödykkeet

1. Maa- ja vesialueet
2. Rakennukset ja rakennelmat
3. Koneet ja kalusto
4. Muut aineelliset hyödykkeet
5. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

III Sijoitukset

1. Osuudet saman konsernin yrityksissä
2. Saamiset saman konsernin yrityksiltä
3. Osuudet omistusyhteysyrityksissä
4. Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
5. Muut osakkeet ja osuudet
6. Muut saamiset

B VAIHTUVAT VASTAAVAT

I Vaihto-omaisuus

1. Aineet ja tarvikkeet
2. Keskeneräiset tuotteet
3. Valmiit tuotteet/tavarat
4. Muu vaihto-omaisuus
5. Ennakkomaksut

II Saamiset

1. Myyntisaamiset
2. Saamiset saman konsernin yrityksiltä
3. Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
4. Lainasaamiset
5. Muut saamiset
6. Maksamattomat osakkeet/osuudet
7. Siirtosaamiset

III Rahoitusarvopaperit

1. Osuudet saman konsernin yrityksissä
2. Muut osakkeet ja osuudet
3. Muut arvopaperit

IV Rahat ja pankkisaamiset

V a s t a t t a v a a

A OMA PÄÄOMA

I Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma

II Ylikurssirahasto

III Arvonkorotusrahasto

IV Muut rahastot

1. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
2. Vararahasto
3. Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot
4. Käyvän arvon rahasto
5. Muut rahastot

V Edellisten tilikausien voitto (tappio)

VI Tilikauden voitto (tappio)

B TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

1. Poistoero
2. Verotusperäiset varaukset

C PAKOLLISET VARAUKSET

1. Eläkevaraukset
2. Verovaraukset
3. Muut pakolliset varaukset

D VIERAS PÄÄOMA

1. Joukkovelkakirjalainat
2. Vaihtovelkakirjalainat
3. Lainat rahoituslaitoksilta
4. Takaisinlainat työeläkevakuutuslaitoksilta
5. Saadut ennakot
6. Ostovelat
7. Rahoitusvekselit
8. Velat saman konsernin yrityksille
9. Velat omistusyhteysyrityksille
10. Muut velat
11. Siirtovelat

Kirjanpitoasetuksen kokonaisuudessaan löydät Finlexin sivuilta.