Toiminimen verotus

Verotus yleisesti ja erityisesti eri yritysmuotojen väliset erot verotuksen näkökulmasta aiheuttavat paljon kysymyksiä asiakkaidemme keskuudessa ja tällä sivulla käymmekin tarkemmin läpi yhtä yleisintä teemaa eli toiminimen verotusta syvemmin läpi.

Selvitämme muun muassa yleisimmät väärinkäsitykset toiminimen verotuksessa ja toisaalta myös ne mahdollisesti jopa yritysmuodon valintaan vaikuttavat seikat toiminimen kohdalla, jotka on tärkeä huomioida yritystoiminnan suunnittelussa ja verojen määrän ennakoinnissa ennen toiminnan käynnistämistä ja jopa ennen yrityksen rekisteröintiä.

Ennen kuin syvennymme tarkemmin toiminimen verotuksen rakenteeseen ja toimintaan, on syytä tutustua hieman tarkemmin toiminimen verotuksen yhteydessä esiintyviin termeihin, jotka jokaisen toiminimiyrittäjän tulisi hallita tai ainakin tiedostaa pääpiirteittäin.

Ohessa muutamia tärkeimpiä termejä ja niiden lyhyet selvennykset

Ennakkovero

Toiminimen verotuksen keskiössä on ennakkoverotus, jonka kautta toiminimiyrittäjä maksaa elinkeinotoiminnasta aiheutuvista tuotoista veroa verottajalle. Ennakkoveron määrä ja laskeminen toimii tavallisen palkansaajan tapaan eli toiminimiyrittäjä arvioi vuoden alussa uuden vuoden eli tilikauden aikaiset tulot ja hakee näiden pohjalta ennakkoverotuksen päätöstä verohallinnolta. Suurin ero palkansaajan ja toiminimiyrittäjän verotuksessa on se, että palkansaajalta veroa peritään palkanmaksun yhteydessä. Sen sijaan ennakkovero toimiin siten, että toiminimiyrittäjän hakemuksen sisältävien arvioiden mukaan ennakkoveroa maksetaan annetun maksusuunnitelman mukaan joko kuukausittain tai harvemmin (summien ollessa pienempiä).

Ennakkoveroon ja sen hakemiseen liittyy usein paljon kysymyksiä alkavilla yrittäjillä ja arvioimme mielellämme kanssasi yhdessä tätä sekä halutessasi haemme päätökset verottajalta. Et siis jää missään tapauksessa yksin ennakkoverotuksen kanssa. Yleisin virhe tapahtuu yrityksen alkuvaiheessa, jolloin ennakkoveropäätöksen hakeminen saattaa jäädä kokonaan tai sitten hakemuksessa käytetyt arviot heittävät paljon toteutuvista ja aiheuttavat myöhemmin ongelmia lisämaksujen myötä.

Lisäennakko

Lisäennakko liittyy läheisesti edellä käytyyn ennakkoverotukseen. Mikäli ennakkoverojen arviona käytetyt tulot ovat olleen isommat eikä ennakkoveroon ole haettu muutoksia vuoden aikana, tulee yrittäjän maksaa verohallinnolla lisää veroja. Edullisin ja helpoin tapa on hoitaa tämä lisäennakkona, jonka hakemiseen ja maksamiseen on aikaa 1 kk tilikauden päätöksen jälkeen. Lisäennakon etuna on se, että maksaessasi sitä kuukauden kuluessa, vältyt lisäkoroilta.

Jäännösvero

Mikäli toiminimiyrittäjä ei ole maksanut riittävästi ennakkoveroa tai täydentänyt sitä lisäennakolla, määrää verohallinto jäännösveron maksettavaksi. Tällä katetaan vuoden aikana maksamatta jääneitä ennakkovero.

Ansiotulo

Ansiotuloista puhuttaessa tarkoitetaan yleisesti esimerkiksi palkka- ja eläketuloja tai vaikkapa osayhtiöstä saadun osingon ansiotuloksia laskettavaa osuutta. Ansiotulon verotus perustuu progressioon perustuen eli veron osuus nousee ansiotulojen noustessa asteittain progression mukaisesti.

Pääomatulo

Pääomatuloista puhuttaessa tarkoitetaan erilaisten varallisuuksien tuottamaa tuottoa, joka on esimerkiksi korkotulot tai vuokratulot. Pääomantulo saadaan, kun tuotoista vähennetään ensin tulojen hankkimisesta ja säilytyksestä aiheutuneet menot ja mahdolliset näiden omaisuuserien hankintaan otettujen lainojen korot.

Nettovarallisuus

Nettovarallisuudella tarkoitetaan yksinkertaisesti laskentaa siitä, että elinkeinotoiminnan varoista vähennetään velkojen osuus. Toiminimen varoja voivat olla esimerkiksi varasto, koneet tai kiinteistöt. Velkoja ovat yleensä puolestaan esimerkiksi maksamattomat ostovelat ja pankkilainat.

Toiminimiyrittäjän verovähennykset

Tyypillisiä toiminimiyrittäjän verovähennyksiä ovat toimintaan läheisesti liittyvät kulut, kuten esimerkiksi kirjanpidon kulut, puhelinkulut, käytettävissä olevan toimiston tai muun tilan vuokra jne.  Lisäksi toiminimiyrittäjän verotuksessa voidaan vähentää myös mahdollinen aiempien vuosien tappio sekä erillinen yrittäjävähennys.

Lyhyesti tiivistäen toiminimen verotus perustuu siihen, että tilikauden tulos jakautuu ansiotuloiksi verottavaan tuloon ja pääomatuloiksi jaettuun tuloon.

Tilikauden tulos saadaan vähentämällä vuoden tulosta aiemmat mahdolliset tappiot sekä tilikauden aikaiset kulut, joita listasimme aiemmassa kappaleessa.

Tuloa voidaan jakaa suhteessa ansio – ja pääomatuloiksi niin, että pääomatulojen osuus voi olla maksimissaan 20% edeltävän vuoden nettovarallisuudesta ja loppu osa jää ansiotuloverotuksen piiriin. Halutessaan toiminimiyrittäjä voi kuitenkin vaatia koko tuloa ansiotuloverotuksen piiriin, mikäli vuosittainen tulos on ollut pieni ja kokonaisverotuksen rasite olisi yrittäjälle näin edullisempi. Tällainen tilanne on mahdollista silloin, mikäli ansiotuloverotuksen veroprosentti kyseisellä tulolla on pienempi kuin pääomatulojen alempi veroprosentti (30%)

Toiminimen ja osakeyhtiön toiminnassa on yleisesti paljon eroja ja ne liittyvät paljon myös verotukseen ja sen suunnittelun mahdollisuuksiin. Suurin yksittäinen ero on se, että yrittäjän tulee erikseen maksaa palkkaa osakeyhtiöstä, kun taas toiminimen osalta koko toiminimen tulo on yrittäjän tuloa. Tämä onkin yksittäisiä suuria syitä sille, että osakeyhtiö valiutuu yritysmuodoksi toiminnan ollessa hieman suurempaa.

Yritystoimintaa ja yrityksen perustamista suunnitellessa onkin tärkeä hahmottaa juuri esimerkiksi verotuksen tuomat erot. Autamme mielellämme näissä kysymyksissä ja halutessasi voimme auttaa myös yrityksen perustamisessa.

Toiminimen verotuksen edut perustuvat pitkälle sen selkeyteen ja helppouteen. Toiminnan ollessa toiminimellä usein pienempää verrattuna osakeyhtiöön, niin verotuksen suunnittelu ja ennakointi on melko selkeää. Kuten aiemmin kerroimme, toiminimiyrittäjä voi lisäksi vaatia koko tuloa ansiotuloksi ja tätä kautta pienempien tulojen kohdalla myös keventää verotustaan hieman. Lisäksi verotuksessa huomioitavat verovähennykset, joista osan yleisistä listasimme aiemmissa kappaleissa ylös, ovat melko lailla selkeät hahmottaa ja laskea mukaan.

Kuten jo aiemmassa kappaleessa kerroimme, haasteet liittyvät siihen, ettei yrittäjä voi yritystoiminnan kasvaessa vaikuttaa paljoa verotuksen suuruuteen osakeyhtiön tavoin. Tästä syystä toiminnan kasvaessa toiminimiyrittäjät monesti miettivätkin yritysmuodon vaihtamista, jossa autamme myös erittäin mielellämme.